tiistai, 29. lokakuu 2013

Epävarmuuksia

Toisinaan erinäisissä pumpeissa ja tanssitunneilla tulee hieman tällainen olo. :D

 

funny-girl-dancing-clipart-normal.jpg

maanantai, 28. lokakuu 2013

Treenistä rutiiniksi

Hitsi, kuinka onkin kivaa ravata salilla. Minua aina vain mietityttää, miksi salitreeni oli niin paljon rankempi PT:n kanssa, kuin ilman. Tai siis kyllähän minulla kalorikulutus on todella korkealla tunnin treenin aikana. Sykemittarin mukaan kaloreita kuluu salitreenissä n. 800-900kcal, johtuen tietenkin siitä, että en ole mikään fitness ihminen muutenkaan. Pitääpä kokeilla nostaa painoja ja katsoa, mitä sykkeille ja kulutuksille siinä vaiheessa tapahtuu.

Viime aikoina olen myös huomannut, että ei se montaa käyntikertaa vaadi, että alkaa tuntea olonsa jo fyysisestikin mukavemmaksi salilla ja kaiken maailman pumpeissa. Sh'bamissa kävin eilen kolmatta kertaa tanssahtelemassa ja nyt jo pysyin paljon paremmin mukana ja jaksoin tehdä kaikki hypyt ja kyykyt paljon vaivattomammin. Samoin myös salitreenin kohdalla varsinkin jalkoihin olen miettinyt, josko uskaltaisi jo nostaa painoja hieman. Kädet taas ovat vielä täysin lapsen kengissä, kun en meinaa jaksaa tehdä pystypunnerruksia edes pikkuruisilla 2,5kg painoilla täysiä sarjoja. Sitten, kun ne painot ovat niin pienet, minua alkaa ihan hävettää oma ähiseminen ja puhiseminen, kun toiset kuntoilijat nostavat älyttömän painavia levypainoja ja itse tuskastelen pikkulevyjen kanssa. Josko jo seuraavalla kerralla saisin tehtyä pystypunnerruksia täydet sarjat...

maanantai, 21. lokakuu 2013

Vempaimet ja varusteet

Pakko tässä vaiheessa kiinnittää huomiota siihen, että olen koko ikäni ollut lihava. Ihan hyvästä syystäkin: en ole koskaan pitänyt liikunnasta. Viettini liikkumiseen on oikeastaan herännyt vasta 20 ikävuoden tällä puolen. 

Nyt, kun käyn kuntosalilla, lenkillä ja kaiken maailman pumpeissa säännöllisesti, minulle ei enää riitäkään varusteiksi vanhat collegehousut ja Converset. On ollut pakko päivittää vaatekaappia alusta alkaen. Onneksi urheiluvaatteidenkin koot kuitenkin ylettyvät yllättävän pitkälle. Ensimmäisenä täytyi hankkia hyvät juoksulenkkarit. Chuck Taylorit ovat olleet aina sydäntäni lähellä, mutta valitettavasti 5km juoksulenkeillä niistä ei enää oikein ole mihinkään. Sitten täytyi hankkia hyvät housut jumppaan ja pari paitaa. En ihan kuitenkaan viitsi lähteä salille yli suurissa pyjaman virkaa toimittavissa t-paidoissani taikka neule päällä. Seuraavaksi täytyi hankkia sisäpelikengät salille. On ikävää käydä spinningissä tai ylipäätään kuntosalilla, kun ei ole kovapohjaisia kenkiä. Tietenkin tämän kaiken lisäksi vielä urheilurintsikoita ja hyvä vesipullo.

Sitten näitä valinnaisia vempaimia, joita ei oikeastaan edes tarvitsisi olla, mutta halusin hankkia huvikseni: Sykemittari. Ehdottomasti laihduttajan paras lelu. Tekisi mieli pitää sitä koko ajan päällä ja tsekkailla sykettä ja kalorikulutusta. Helpottaa huomattavasti lenkillä käyntiä, kun voi sopia itsensä kanssa jonkun tietyn sykerajan, missä pistetään juoksuksi, ja missä juoksu rauhoitetaan takaisin kävelyksi. Toinen jännittävä harrastukseni sykemittarin kanssa on se, että katson missä vaiheessa 190 L/min menee rikki ja yritän pitää sykkeen yllä. 
Sitten on olemassa myös askelmittari, johon jää hyvinkin paljolti koukkuun. Pakko saada ainakin se 8000 päivässä. Pakko!!

maanantai, 21. lokakuu 2013

Sillä se lähtee millä se on tullutkin.

Ensimmäisen salitreenin jälkeen oli tosiaan havaittavissa lihaskipua kauttaaltaan koko kehossa, etenkin reisissä. Muualla kehossa oli vain sellaista pientä, kivaa kipua, että oli tullut jotain tehtyä. Pari päivää voivoteltuani, päätin mennä sh'bam tunnille uudestaan toivoen, että lihakset vähän rentoutuisivat. Ja kyllähän siitä sitten olikin apua! Tuntuu mahtavalta!

Ruokavalion kanssa on alannut olemaan hieman enemmän ongelmia. Raejuusto ja maitorahka ovat tärkeitä osia ruokavaliota, mutta jostain kumman syystä en vain pysty syömään raejuustoa puolta kiloa päivässä. Suurempi ongelma kuitenkin on maitorahkan ja kaurapuuron kanssa. Olen yrittänyt kokeilla kumpaakin vaikka minkälaisissa eri yhdistelmissä, mutta joka kerta tulee ensin todella huono olo ja lopulta oksennus. En tiedä mistä tämä johtuu. Uskoisin näin, että kyseessä on jokin ruokailutottumuksiin liittyvä psyykkinen ongelma. Joka tapauksessa olen yrittänyt nyt vajaan viikon pärjäillä ilman puuroa ja maitorahkaa. Raejuustoa olen aina syönyt sen verran kuin olen pystynyt. Minua ei kuitenkaan pyörrytä, eikä pääkään ole enää niin kipeä, niin uskon meneväni oikeaan suuntaan.

perjantai, 18. lokakuu 2013

Viimeinkin!

Vihdoin ja viimein pääsin parin viikon sairastelun jälkeen käymään salilla personal trainerin kanssa. Sitten ensimmäisen viiden minuutin jälkeen sitä alkoi miettiä, että miksi olin sellaista rääkkiä niin kovasti edes odottanut. Heh.

Tuntui hyvin nurinkuriselta aloittaa jokainen laite sellaisella olotilalla, että "Kyllähän tätä jaksaa tehdä. Jes!" Sitten painoja nostettiin ja lopulta ei meinannut enää millään jaksaa. Kuitenkin se PT:n tsemppaus sai jaksamaan yllättävänkin pitkälle. Itse olen tällainen mukavuuden haluinen pallero ja yleensä olen lopettanut liikkeiden tekemisen, heti kun alkaa vähän tuntua jossain. Ehkä sekin toi nyt vähän varmuutta, kun oli PT paikalla ja pystyi luottamaan siihen, että sieltä tulee kyllä noottia, jos jokin asento on väärä, tai jos minua sattuu väärään paikkaan tai väärällä tavalla. Kaiken kaikkiaan kaikki omat ajatukset sai jättää jo alunperinkin pukkariin.

Minua hieman jännitti mennä salille ensimmäistä kertaa, kun olin nähnyt poikaystäväni käyvän läpi saman rääkin jo pari viikkoa sitten. Seuraavat kolme päivää hän pystyi hädin tuskin kävelemään ja valitteli kipeitä lihaksiaan ainakin seuraavan viikon. Nyt tuntuu siltä, että tällainen pieni kipu on ihanaa ja harkitsen, josko lähtisin aamulenkille. :)